Sähkövinssin hyödyt ja käyttötarkoitus

Suomi
Kuvalähde: Yle.fi

Suomalaiset liikkuvat paljon luonnossa, onhan Suomesta 78 % metsän peitossa. Metsissä vaelletaan, telttaillaan, retkeillään, metsästetään, hiihdetään ja esimerkiksi kiipeillään kallioilla. Metsiä löytyy yhteensä 22,2 miljoonan hehtaarin edestä, joten Suomessa on 4 hehtaaria metsää jokaista suomalaista kohti! Suomessa onkin paljon metsänomistajia, sillä yksi viidestä kansalaisesta omistaa metsää. Metsä on joko itse hankittua tai perittyä. Loput metsistä ovat valtion hallussa: valtio omistaa Suomen metsistä kolmanneksen. 

Vesistöt muodostavat 10 prosenttia Suomen pinta-alasta. Olemme tienneet jo kauan, että Suomi on tuhansien järvien maa, mutta vasta kesällä 2019 uutisoitiin järvien määrän tulleen lasketuksi. Lopputulokseksi saatiin 168 000 järveä. Kunnat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa järvien suhteen, sillä toisissa kunnissa yli puolet pinta-alasta on järveä, kun taas toisissa ei ole järven järveä. Järvisin kunta on eteläkarjalainen Taipalsaari, minkä pinta-alasta miltei 54 prosenttia on makeaa vettä. Seuraavaksi järvisimmät kunnat ovat Rantasalmi, Hirvensalmi, Rääkkylä, Savonlinna, Liperi, Puumala ja Luhanka. Täysin ilman järviä ovat jääneet Kerava, Ypäjä ja ahvenanmaalainen Sottunga.

Suomalaiset haaveilevat talosta tai mökistä vesistön rannalla. Siitä olisi helppo päästä harrastamaan suomalaisten suosikkiharrastuksia eli uimista ja kalastamista. Kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kalastamista edes joskus, joten kalastus on yksi Suomen suosituimpia harrastuksia. Onkiminen ja pilkkiminen ovat ilmaisia harrastuksia, eli ongella tai pilkillä kävijän ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua tai kalastuslupaa. Suhteellisen edullista kalastonhoitomaksua vastaan pääsee kalastamaan verkoilla tai vetouistelemaan. Tällöin tarvitaan venettä, mille toki löytyy muutakin käyttöä. Vene kuljettaa paikasta toiseen, tai sillä voi käydä kesäpäivän huviajelulla. Syksyn tullen vene nostetaan trailerille tai telakalle – mutta miten?

Sähkövinssistä vissi apu veneilijälle

Veneet

Katon huolto, autohuolto, venehuolto… kaikkia rakenteita ja laitteita kannattaa huoltaa, jotta ne kestäisivät pidempään. Soutuveneenkin pohja kannattaa kesän mittaan pesaista, jos venettä pitää vedessä. Viimeistään syksyllä vene nostetaan rantaan. Ehkä käyt useilla eri vesialueilla, ja nostat veneen aina käytön jälkeen trailerille? Jos sinäkin olet joskus joutunut vetämään raskasta venettä yksinäsi rantaan (saatikka trailerille), allekirjoitat varmasti sähkövinssin hyödyt.

Sähkövinssi on vetolaite, mikä toimii useimmiten 12 V tai 24 V jännitteellä. Kevyimmilläkin sähkövinsseillä voi vetää lähes tuhannen kilon kuormaa. Tällaisen sähkövinssin voi saada jo alle satasella. Alle kymmenen kilon painoinen sähkövinssi sopii esimerkiksi mönkijään, ja sen voi kytkeä 12 V auton akkuun. Sähkötoiminen sisään- ja uloskelaus sekä vaijerirummun vapautuskytkin tekevät kuormien siirtelemisestä helpompaa. 

Seuraava hintaluokka on 150–200 euroa. Tällä hinnalla voit luottaa saavasi 12 V akulla toimivan sähkövinssin, millä voit vetää noin 1000–1600 kilon painoista kuormaa. Noin neljälläsadalla eurolla saa 12 V sähkövinssin, mikä sopii mönkijän lisäksi esimerkiksi maastoautoon tai avolava-autoon. Jämäkkä vinssi saattaa painaa nelisenkymmentä kiloa, ja sen vetokapasiteetti voi olla jopa 4500 kiloa. 

24 V sähkövinssit maksavat seitsemästäsadasta jopa neljääntuhanteen euroon. Ne sopivat kaikkiin ajoneuvoihin, joissa on 23 V sähköjärjestelmä. Tärkein syy valita 24 V jännitteellä toimiva sähkövinssi on se, että niissä on noin puolet pienempi virrankulutus kuin 12 V sähkövinsseissä. 24 V sähkövinsseissä on vetokapasiteettia esimerkiksi 1800 kiloon asti. Markkinoilla on myös 230 V sähkövinssejä, mitkä toimivat verkkovirralla. 

Sähkövinsseissä on erilaisia ominaisuuksia – yleensä sitä enemmän, mitä enemmän hintaa vinssille on lätkäisty. Sähkövinssi saattaa olla täydennetty automaattisella kuormanpitojarrulla, tai siinä saattaa olla erityisen nopea kelausominaisuus. Joissain on johdollinen kaukosäädin, toisissa kauko-ohjaus hoituu langattomasti. Langallisen kaukosäätimen johto on useimmiten noin kolme metriä. Langaton, paristokäyttöinen kaukosäädin on kätevämpi veneen nosto- ja laskupuuhiin tai muuhun kuorman siirtelyyn. Kaukosäädintä voi roikuttaa kaulassa tai vyöklipissä, jos ei pelkää sen putoavan vyöstä järveen. Lisävarusteena voi olla suojapussi.

Jos etsit sähkövinssiä traileriin, kannattaa se valita veneen painon mukaan. Pärjännet jo kymmenkiloisella vinssillä, mikä ei akunkaan paino huomioiden lisää trailerin painoa mielettömästi. Kannattaa suosia vaijerin sijaan dyneemaköydellä varustettua vinssiä. Cflinen sähkövinssit tuovat veneen kevyesti trailerin päälle. Esimerkiksi langattomalla ohjaimella varustettu 230 V sähkövinssi vetää yhdellä koukulla 400 kiloa ja kahdella koukulla 800 kiloa. Cflinen valikoimista löydät myös 12 V ja 24 V jännitteellä toimivat, laadukkaat sähkövinssit. 

Mikä on aloittelijalle hyvä instrumentti?

Instrumentit

Pitäisikö keksiä lapselle jokin harrastus? Liikunta on aina hyvä vaihtoehto, mutta kulttuuri on sekin hyvästä. Jos teatteri, tanssi tai laulaminen ei kiinnosta lasta, voisi soittoharrastus olla mieluinen. Myös aikuinen voi aloittaa soittoharrastuksen, tai verestää vanhoja taitojaan. Instrumenttiin voi tutustua esimerkiksi kansalaisopiston järjestämillä kursseilla, tai jonkin nettikurssin avulla. Nettikursseilla voi saada myös yksityisopetusta, jolloin oppiminen on erityisen tiivistä ja intensiivistä. Suosituin instrumentti on kitara, ja toiseksi suosituin on piano. Molemmat soittimet sopivat sekä sooloinstrumentiksi että säestämiseen. Harmonikasta tulevat mieleen kesäiset lavatanssit, mutta se taipuu yhtä hyvin klassiseen musiikkiin kuin nykypoppiinkin. Haitarinsoiton opiskelu onkin kasvussa. Tilaa harmonikka netistä ja opettele sinäkin hanurinsoittajaksi!

Kirjastoissa pääsee usein kokeilemaan erilaisia soittimia ilmaiseksi. Tämä on hyvä tapa pohtia sitä, mitä instrumenttia alkaisi soittamaan. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston kursseilla pitää yleensä olla oma soitin mukana, joten soittimiin kannattaa tutustua kunnolla ennen soittimen ostoa ja kurssille ilmoittautumista. Jos soitin ei tunnukaan omalta, menee kurssimaksu hukkaan, ja soitin jää nurkkaan pölyyntymään. Pianotunnille ei tietenkään tarvitse raahata omaa pianoa, mutta jotta voisit harjoitella kotona ja kehittyä taitavaksi soittimeksi, tarvitset esteettömän pääsyn pianon ääreen. 

Etukäteen on vaikea sanoa, mikä soitin sopii sinulle parhaiten. Kaikessa on kyse motivaatiosta. Harjoittelematta et opi soittamaan mitään, ja harjoittelu maistuu puulta, jos ei pidä soittimesta. Vanhempien painostus ei tässä auta.

Helpoimmat soittimet ovat piano, kitara, viulu ja harmonikka. Lue lisää näistä soittimista, ehkä se auttaa sinua tekemään valinnan!

Kitaraa on soitettu jo 5000 vuotta

Kitara on kielisoitin, mistä löytyy yleensä kuusi kieltä. Kieliä näppäillään joko sormilla tai plektralla. Monet soittajat suhtautuvat kitaroihin niin intohimoisesti, että rakentavat ne itse. Tämä on mielenkiintoinen tapa laajentaa soittoharrastusta ja kehittää kädentaitoja.

Kitaran kaltaisia soittimia on soitettu jo 5 000 vuoden ajan. Ensimmäiset kitarat ovat olleet Keski-Aasiassa soitettuja citharoita. Varhaisissa kitaroissa oli yhtä ääntä varten kaksi kieltä. Kuusikielisiä kitaroita on rakennettu 1700-luvun lopusta asti. Innovaatio tehtiin Napolissa. Sähkökitarat tulivat mukaan kuvaan vuonna 1936. Koska kitaransoiton alkeet on helppo opetella, on kitara monille suomalaislapsille se ensimmäinen soitin. Kitaransoiton alkeita saatetaan käydä läpi yläasteella tai lukiossakin. Vanhan ja käytetyn kitaran voi saada jo parillakympillä. Virittämistä helpottava laite maksaa niin ikään parikymppiä, ja siinä on usein mukana tahtia antava metronomi.

Pianoa voidaan pitää myös lyömäsoittimena

Maallikko vastaisi varmasti, että piano on kosketinsoitin, mutta musiikkipiireissä sitä pidetään toisinaan kieli- ja toisinaan jopa lyömäsoittimena. Piano on tärkeä osa länsimaista musiikkikulttuuria. Yhteen aikaan jokaisessa sivistyneessä perheessä oli oltava piano, jota lapset pakotettiin, lahjottiin ja uhkailtiin soittamaan. Lähes jokainen suomalainen osaa soittaa ainakin Ukko Nooan, ja mahdollisesti muitakin yksinkertaisia sävelmiä yhdellä kädellä. Kahdella kädellä soittaminen onkin jo haastavampaa.

Piano on kehitetty keskiajalta asti. Moderni piano keksittiin 1600- ja 1700-luvun taitteessa. Toki pianot ovat kehittyneet tuon ajan jälkeen – esimerkiksi niiden äänestä on tullut voimakkaampi. Nykyaikainen, mekaaninen ja akustinen piano on rakenteeltaan peräisin 1900-luvun alusta. Tämän jälkeen pianon rakenteeseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia, mitä nyt puu- ja luukoskettimet on korvattu muovilla. 

Viulunsoittaja ei aina ilahduta naapureita

Viulu on korkeaäänisin instrumentti kaikista jousisoittimista. Viulua ei ehkä kannata opetella soittamaan kerrostaloasunnossa – riippuu tietenkin äänieristyksestä. Viulussa on neljä kieltä, ja sitä soitetaan jousella.

Viulun uskotaan kehittyneen 1500-luvun Italiassa. Ensimmäisissä viuluissa oli vain kolme kieltä. Kuuluisan viulunrakentajan Antonia Stradivarin 1600- ja 1700-lukujen taitteessa rakentamia viuluja on säilynyt tähän päivään asti viitisensataa. 1800-luvulla viulun rakennetta päivitettiin ensimmäistä ja viimeistä kertaa sitten 1500-luvun.

Harmonikka on suomalaisille rakas soitin

Harmonikalla on monta lempinimeä: taljankka, kurttu, pirunkeuhko ja esimerkiksi köyhän urut. Sen kehittyminen alkoi 1700-luvun lopussa, ja inspiraatiota antoivat ehkä kiinalaiset suu-urut. Vielä 1800-luvulla sitä pidettiin yksinkertaisena rahvaan soittimena, jolla säestettiin lauluja ja tansseja. Reilussa sadassa vuodessa se jalostui pop- ja taidemusiikki-instrumentiksi.

Harmonikallakin on juuret Italiassa ja Keski-Euroopassa, mutta myös Venäjällä. Harmonikansoiton alkeet on helppo oppia, mutta haasteita riittää, jos haluaa kehittyä.

Tietokeskusten merkitys elämässämme

Tietokeskus

Tietokeskus eli datacenter on turvallinen ja luotettava tila, missä pidetään yrityksen tai sen asiakkaiden palvelimia ja tietoja. Tietokeskukset ovat informaatiotekniikan osa-alue, mikä kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Suomesta on tulossa kansainvälisestikin tärkeä ja tunnettu paikka datakeskuksien sijoittamiseen. Esimerkiksi Googlen palvelinkeskus sijaitsee Haminassa, ja palvelee sieltä käsin satoja tuhansia asiakkaita. Suomessa on hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet ja vakaa sääntely-ympäristö, sekä korkea koulutustaso. Hallitus edistää datakeskuksiin liittyviä investointeja, ja lisäksi Suomessa on datakeskuksille suotuisat rakenteelliset olosuhteet, kuten viileä ilmasto, hyvät mahdollisuudet saada kohtuuhintaista energiaa ja maantieteellisesti turvallisena pidettävä sijainti. 

Miten tietokeskukset liittyvät minun elämääni?

Tietokeskusten toiminta liittyy sinunkin elämääsi. Ehkä sinulla on verkkokauppa, mitä varten tarvitset palvelintilaa, tai sitten vain tapaat asioida muiden perustamissa verkkokaupoissa ja hoitaa asioitasi muutenkin sähköisten kanavien kautta. Datakeskus mahdollistaa yhteyksien toimivuuden ja tietojesi pysymisen turvassa. 

Helsingissä sijaitsee koko Suomen tietoliikenteen solmupiste: se on kaiken maahan saapuvan ja maasta lähtevän tieto- ja internetliikenteen yhdysliikennepiste. Helsinki onkin niitä parhaita paikkoja ylläpitää konesalipalveluita. Mitä lyhyemmät viiveet, sitä parempi. Optimaalisen sijainnin ansiosta konesalipalvelut voivat tarjota erinomaisesti toimivia tietoliikenneyhteyksiä, ja näin esimerkiksi reaaliaikainen kaupankäynti mahdollistuu. Myös nettipelaamisen mielekkyys ja ylipäätään sen mahdollistuminen on kiinni tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta. Pitkät viiveet aiheuttavat pulmia, sen tietää jokainen nettipelaaja. 

Yritysten kannattaa ulkoistaa konesaliratkaisunsa

Tietokeskus – mitä voidaan kutsua myös palvelinkeskukseksi tai konesalipalveluksi – tarjoaa asiakkailleen tilaa, hyvin toimivan tietoliikenteen, sähköä ja turvaa. Yritys voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, kun konesalipalveluita tarjoava toimija huolehtii siitä, että tietoliikenneyhteydet toimivat myös ruuhkahuippujen, yhteyskatkoksien ja sähkökatkoksien aikana. Konesaliratkaisuja tarjoava yritys huolehtii myös tietoturvasta, kulunvalvonnasta ja muista laatua ja laillisuutta koskevista yksityiskohdista. 

Monenkaan yrityksen ei ole kannattavaa investoida omaan konesaliin, sillä se ei yleensä tuo kilpailuetua. Tietokeskuspalveluiden ostaminen tuo kustannussäästöjä monella tapaa. Joustavat, yksilöllisesti räätälöitävät ja käytön mukaan laskutettavat konesaliratkaisut ovat osoittautuneet monelle yritykselle paljon paremmaksi ratkaisuksi. 

Kun yrityksellä ei ole fyysistä konesalia, mikä vaatisi tilaa, energiaa, työntekijöitä ja valvontaa, on toimitilasta toiseen muuttaminen helpompaa. Vapautunut tila, työaika ja raha voidaan käyttää tuottavampaan toimintaan.

Tietokeskuksien ulkoistamiselle löytyy lukuisia syitä

Yrityksen tuottavuus riippuu pitkälti sen päättäjien tekemistä ratkaisuista. Datakeskus- ja konesaliratkaisut ovat asia, mistä kaikkien yrityksessä päättävässä asemassa olevien tulisi tietää edes jotain, sillä konesalien ratkaisut liittyvät olennaisesti yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. 

Seisova nainen tietokeskuksessa

Se, että konesaliratkaisut ovat asianmukaisesti valvotussa, palo- ja murtosuojatussa sekä varageneraattorilla varustetussa tilassa, merkitsee paljon yritykselle – ja sen verkkopalvelujen käyttäjille, eli tavallisille suomalaisille. Tilastokeskuksen mukaan alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä lähes kaikki käyttävät internetiä vuonna 2018. 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä 78 prosenttia käytti nettiä, ja 75–89-vuotiaistakin 40 prosenttia harrasti netin käyttämistä. Kaikista 16–89-vuotiaista peräti 89 prosenttia käyttää internetiä edes joskus, ja 76 prosenttia teki sitä päivittäin.

Oman konesali-infran rakentaminen voisi äkkiseltään kuulostaa tarpeelliselta investointikohteelta, mutta asia ei itse asiassa ole näin. Oma konesali vaatii jatkuvia investointeja ja henkilöstöresursseja. Ulkoistamalla konesalipalvelut yritys saavuttaa kustannussäästöjä, mutta takaa myös tietoliikenteelleen paremman ja joustavamman toiminnan kaikissa tilanteissa. Se, että asiakasyritys ei maksa turhista neliöistä, tarkoittaa myös kestävämpää ja ekologisempaa liiketoimintaa. 

Datakeskukset ovat melkoisia energiasyöppöjä, sillä ne kuluttavat noin 3 prosenttia maailman sähköstä, ja tuottavat hiilidioksidipäästöjä suunnilleen yhtä paljon kuin lentoliikenne. Datakeskusten uskotaan kuluttavan viidesosan maapallon sähköstä vuoteen 2025 mennessä! Isoissa data- eli tietokeskuksissa palvelut voidaan tuottaa energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi lämmöntuotannossa. Telian datakeskus on hyvä esimerkki: sen tuottamalla lämpöenergialla voidaan lämmittää noin 20 000 kerrostaloasuntoa. Telia avasi datakeskuksensa Helsingin Pitäjänmäkeen vuonna 2018, ja sitä on kutsuttu Euroopan moderneimmaksi. Se käyttää energianlähteenään uusiutuvaa vesivoimaa, kierrättää kaiken jäähdytyksen tuottaman lämpöenergian, ja täyttää erittäin tiukat turvallisuusvaatimukset. Datakeskuksessa on varauduttu kaikenlaisiin häiriötilanteisiin, joten asiakkaiden palveluiden turvaaminen on erittäin hyvällä tasolla. 

Yhä useampi yritys tahtoo tehostaa ja turvata tietoliikenneyhteyksiään ja samalla säästää tilavuokrissa, energiankulutuksessa ja työvoimassa. Tietokeskuspalveluiden ostaminen on yleistynyt merkittävästi. Vuonna 2015 noin 80 prosenttia tietokeskustiloista oli käyttäjiensä omistuksessa. Vuonna 2020 niiden osuuden uskotaan olevan enää noin 72 prosenttia.