Sähkövinssin hyödyt ja käyttötarkoitus

Suomi
Kuvalähde: Yle.fi

Suomalaiset liikkuvat paljon luonnossa, onhan Suomesta 78 % metsän peitossa. Metsissä vaelletaan, telttaillaan, retkeillään, metsästetään, hiihdetään ja esimerkiksi kiipeillään kallioilla. Metsiä löytyy yhteensä 22,2 miljoonan hehtaarin edestä, joten Suomessa on 4 hehtaaria metsää jokaista suomalaista kohti! Suomessa onkin paljon metsänomistajia, sillä yksi viidestä kansalaisesta omistaa metsää. Metsä on joko itse hankittua tai perittyä. Loput metsistä ovat valtion hallussa: valtio omistaa Suomen metsistä kolmanneksen. 

Vesistöt muodostavat 10 prosenttia Suomen pinta-alasta. Olemme tienneet jo kauan, että Suomi on tuhansien järvien maa, mutta vasta kesällä 2019 uutisoitiin järvien määrän tulleen lasketuksi. Lopputulokseksi saatiin 168 000 järveä. Kunnat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa järvien suhteen, sillä toisissa kunnissa yli puolet pinta-alasta on järveä, kun taas toisissa ei ole järven järveä. Järvisin kunta on eteläkarjalainen Taipalsaari, minkä pinta-alasta miltei 54 prosenttia on makeaa vettä. Seuraavaksi järvisimmät kunnat ovat Rantasalmi, Hirvensalmi, Rääkkylä, Savonlinna, Liperi, Puumala ja Luhanka. Täysin ilman järviä ovat jääneet Kerava, Ypäjä ja ahvenanmaalainen Sottunga.

Suomalaiset haaveilevat talosta tai mökistä vesistön rannalla. Siitä olisi helppo päästä harrastamaan suomalaisten suosikkiharrastuksia eli uimista ja kalastamista. Kaksi miljoonaa suomalaista harrastaa kalastamista edes joskus, joten kalastus on yksi Suomen suosituimpia harrastuksia. Onkiminen ja pilkkiminen ovat ilmaisia harrastuksia, eli ongella tai pilkillä kävijän ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua tai kalastuslupaa. Suhteellisen edullista kalastonhoitomaksua vastaan pääsee kalastamaan verkoilla tai vetouistelemaan. Tällöin tarvitaan venettä, mille toki löytyy muutakin käyttöä. Vene kuljettaa paikasta toiseen, tai sillä voi käydä kesäpäivän huviajelulla. Syksyn tullen vene nostetaan trailerille tai telakalle – mutta miten?

Sähkövinssistä vissi apu veneilijälle

Veneet

Katon huolto, autohuolto, venehuolto… kaikkia rakenteita ja laitteita kannattaa huoltaa, jotta ne kestäisivät pidempään. Soutuveneenkin pohja kannattaa kesän mittaan pesaista, jos venettä pitää vedessä. Viimeistään syksyllä vene nostetaan rantaan. Ehkä käyt useilla eri vesialueilla, ja nostat veneen aina käytön jälkeen trailerille? Jos sinäkin olet joskus joutunut vetämään raskasta venettä yksinäsi rantaan (saatikka trailerille), allekirjoitat varmasti sähkövinssin hyödyt.

Sähkövinssi on vetolaite, mikä toimii useimmiten 12 V tai 24 V jännitteellä. Kevyimmilläkin sähkövinsseillä voi vetää lähes tuhannen kilon kuormaa. Tällaisen sähkövinssin voi saada jo alle satasella. Alle kymmenen kilon painoinen sähkövinssi sopii esimerkiksi mönkijään, ja sen voi kytkeä 12 V auton akkuun. Sähkötoiminen sisään- ja uloskelaus sekä vaijerirummun vapautuskytkin tekevät kuormien siirtelemisestä helpompaa. 

Seuraava hintaluokka on 150–200 euroa. Tällä hinnalla voit luottaa saavasi 12 V akulla toimivan sähkövinssin, millä voit vetää noin 1000–1600 kilon painoista kuormaa. Noin neljälläsadalla eurolla saa 12 V sähkövinssin, mikä sopii mönkijän lisäksi esimerkiksi maastoautoon tai avolava-autoon. Jämäkkä vinssi saattaa painaa nelisenkymmentä kiloa, ja sen vetokapasiteetti voi olla jopa 4500 kiloa. 

24 V sähkövinssit maksavat seitsemästäsadasta jopa neljääntuhanteen euroon. Ne sopivat kaikkiin ajoneuvoihin, joissa on 23 V sähköjärjestelmä. Tärkein syy valita 24 V jännitteellä toimiva sähkövinssi on se, että niissä on noin puolet pienempi virrankulutus kuin 12 V sähkövinsseissä. 24 V sähkövinsseissä on vetokapasiteettia esimerkiksi 1800 kiloon asti. Markkinoilla on myös 230 V sähkövinssejä, mitkä toimivat verkkovirralla. 

Sähkövinsseissä on erilaisia ominaisuuksia – yleensä sitä enemmän, mitä enemmän hintaa vinssille on lätkäisty. Sähkövinssi saattaa olla täydennetty automaattisella kuormanpitojarrulla, tai siinä saattaa olla erityisen nopea kelausominaisuus. Joissain on johdollinen kaukosäädin, toisissa kauko-ohjaus hoituu langattomasti. Langallisen kaukosäätimen johto on useimmiten noin kolme metriä. Langaton, paristokäyttöinen kaukosäädin on kätevämpi veneen nosto- ja laskupuuhiin tai muuhun kuorman siirtelyyn. Kaukosäädintä voi roikuttaa kaulassa tai vyöklipissä, jos ei pelkää sen putoavan vyöstä järveen. Lisävarusteena voi olla suojapussi.

Jos etsit sähkövinssiä traileriin, kannattaa se valita veneen painon mukaan. Pärjännet jo kymmenkiloisella vinssillä, mikä ei akunkaan paino huomioiden lisää trailerin painoa mielettömästi. Kannattaa suosia vaijerin sijaan dyneemaköydellä varustettua vinssiä. Cflinen sähkövinssit tuovat veneen kevyesti trailerin päälle. Esimerkiksi langattomalla ohjaimella varustettu 230 V sähkövinssi vetää yhdellä koukulla 400 kiloa ja kahdella koukulla 800 kiloa. Cflinen valikoimista löydät myös 12 V ja 24 V jännitteellä toimivat, laadukkaat sähkövinssit.