Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset

Tiimi

Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti. Näin on ollut jo pitkään, ja näin tulee jatkumaan. Maatalousyhteiskunnassa sata, kaksisataa vuotta sitten toimintaympäristö pysyi lähes samana vuodesta toiseen, mutta tänä päivänä myös maataloustuottajien elämä on muutoksia täynnä. Jotta alkutuottaja voi turvata toimeentulonsa, hänen on noudatettava ylikansallisia päätöksiä ja direktiivejä. Toimintaympäristö digitalisoituu vuosi vuodelta enemmän, ja liiketoimintaa koskettavat globaalit uhat, kuten maasta toiseen leviävät taudit, tuholaiset sekä markkinatalouden laskusuhdanteet.

Suomen yleisin ammatti on myyjä. Myös myyjien toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana, ja uusia muutoksia on varmasti luvassa. Isoissa marketeissa on jo nyt itsepalvelukassoja, ja yhä useampi tilaa vaatteensa, koiranruokansa ja esimerkiksi hajuvetensä netistä. Suomesta saa samoja tuotemerkkejä ja tavaroita kuin kaikkialla muuallakin maailmassa, ja maailmanmarkkinatilanteen vaihtelut vaikuttavat suoraan suomalaistenkin ostovoimaan (ja sitä kautta myyjän toimeentulon jatkumiseen.

Nyt jos koskaan on aika päivittää yrityksen strategia 2020-luvulle. Olipa kyseessä karkkikauppa, maatila, hotelli, mainostoimisto tai vaikkapa tilitoimisto, on sen otettava huomioon 2020-luvun haasteet ja mahdollisuudet. Yritystä ei olisi olemassa ilman asiakkaita, joten yrityksen tulee tiedostaa ja tunnistaa asiakkaidensa tarpeet. Asiakkaiden tarpeisiin kiitettävällä tavalla vastaaminen mahdollistaa sen, että liiketoiminta jatkuu vielä 2030-luvulla.

Millaisia muutoksia toimintaympäristöön on tehtävä heti?

Jotta yritys ei jäisi ajastaan jälkeen, on sen muututtava ympäristön ja yhteiskunnan mukana. Jos esimerkiksi jollain yrityksellä ei vielä ole nettisivuja, on verkkosivujen suunnittelu aloitettava välittömästi. Digitaalisuus on tätä päivää. Se on suorastaan elinehto, sillä nuohoojaa, LVI-asentajaa tai jalkahoitajaa ei enää etsitä keltaisilta sivuilta. Kun asiakas tarvitsee uusia tuotteita tai palveluntuottajia, hän avaa Internet-selaimen ja tekee Google-haun. Google kertoo, mitkä yritykset tarjoavat esimerkiksi juuri nuohousta asiakkaan lähistöllä. Tutkimusten mukaan asiakas tutustuu vain pariin ensimmäiseen listalla olevaan yritykseen. Sanomattakin lie selvää, että Google-haun ykkös- ja kakkostulokset ovat haluttuja. Siksi yrityksen verkkosivujen suunnittelu, sisällöntuotanto, hakukoneoptimointi, hakusanamarkkinointi ja muu digitaalinen markkinointi kannattaa ulkoistaa. Ammattilaisen avulla yritys saa parhaat hyödyt verkkosivuistaan. Hyvin löytyvät ja myyvät verkkosivut eivät ole pelkkä kuluerä, vaan kustannustehokas ja voitokas tapa markkinoida yritystä.

Asiakkaat ovat jo tottuneet ottamaan yrityksiin yhteyttä sähköisesti ja joustavasti. Puhelinta ei kannata vielä unohtaa, sillä puhelinsoitto on nopein tapa saada kysymykseen vastaus – ellei linja ole varattu. Kannattaa antaa asiakkaille mahdollisuus kysyä kysymyksensä myös sähköpostitse, ehkä jopa chatissäkin. Ne ovat asiakkaalle ilmaisia tapoja ottaa yhteyttä vaikka keskellä yötä, ja saada vastaus yrittäjälle sopivana ajankohtana. Yritystä haettaneen myös somessa. Sosiaalinen media on hyvä tapa kertoa jo olemassa oleville asiakkaille yrityksen kuulumisista ja kampanjoista. Esimerkiksi maatilayrittäjä voi pyytää asiakkaitaan seuraamaan tilan some-sivuja, joilla kerrotaan esimerkiksi ternimaidon saatavuudesta tai lehmien laitumellelaskusta.

Maksupäätekin kannattaa hankkia, sillä vain harva käyttää enää käteistä. Tuotteet kannattaa laittaa myyntiin myös verkkoon, ja verkkokaupan maksuvaihtoehdoiksi kannattaa valita verkkopankki- ja luottokorttimaksujen lisäksi myös rahoitus- tai osamaksusopimus.

Globaalisuus ja ekologisuus vaikuttavat yritysten toimintaan

Digitaalisuuden lisäksi myös globaalisuus ja ekologisuus pitää ottaa huomioon jokaisessa yrityksessä. Globaalisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että yrityksen asiakkaat saattavatkin löytyä Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi suomalaista hunajaa viedään ulkomaille, ja siellä se viedään suorastaan käsistä. Suomalainen hunaja maksaa Kiinassa jopa viisikymmentä euroa per purkki, mutta kauppa käy. Suomalaisia villapipoja ja yrttituotteita viedään varsinkin Japaniin. Monelle yritykselle kansainvälistyminen on ainoa mahdollisuus laajeta ja kasvaa, sillä piirit ovat täällä Pohjolassa joskus liian pienet.

Myös suomalaiset kuluttajat ovat oppineet vaatimaan yrityksiltä ekologisia tuotteita, ekologisia pakkauksia ja ylipäätään ekologisia arvoja. Yritys voi erottautua kilpailijoistaan muuttamalla toimintansa entistä vihreämmäksi. Verkkokaupalle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pantillisten kestopakkausten käyttöönottoa, kuljetuskompensaatioiden maksamista ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Maatilalle ekologisuus tarkoittaisi esimerkiksi siirtymistä luomuviljelyyn. Vapaan lehmän luomumaitoa on helpompi markkinoida kuin tavallisten parsinavettalehmien maitoa.

Millaisia muutoksia toimintaympäristöön on odotettavissa?

On paha mennä ennustamaan, millaisia muutoksia toimintaympäristöön on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Luultavasti kuitenkin digitalisaation, ekologisuuden ja globaalistumisen megatrendit jylläävät vastaisuudessakin. Jo nyt on nähtävissä, että tuotteiden ja palvelujen elinkaaret ovat lyhenemässä, joten uusia innovaatioita syntynee jatkossa kiivaammalla tahdilla.

Organisaatiokulttuuritkin muuttuvat. Yhä useammalla työpaikalla on jo nyt siirrytty etätöihin ja itsejohtajuuteen.